Yökyläilyjä

Tässä on parson Chili. 💕

Olen etuoikeutettu päästessäni harjoittelemaan agilityn alkeita tämän ihastuttavan, vilkkaan ja iloisen neitosen kanssa. Chilissä on vaan sitä jotain ihanan sekopäistä ja rakastettavaa luonnetta josta tykkään. Pari viikkoa sitten sain Chilin meille yökylään tekemään lähempää tuttavuutta ja harjoittelemaan vireenhallintaa.

Ensimmäiseksi tutustuimme vähän lähemmin toisiimme. Kuten alla olevasta kuvasta voi huomata, Chili sopeutui laumaamme erinomaisesti ja viihtyi myös meidän ihmisten kainalossa. Mieheni jaksoi moneen kertaan ihmetellä, miten kiva koira Chili on ja miten Chili vaikutti siltä kuin olisi aina ollut laumassamme. Chili onkin sopiva sekoitus Seraa ja Rediä niin ulkonäön kuin luonteenkin puolesta.

Paitsi ihastella Chiliä, varsinainen tarkoitus oli kuitenkin harjoitella vireenhallintaa. Alla todistusaineistoa siitä, että kotiläksyt tuli tehtyä. Harjoitukset menivät hyvin, paremmin kuin osasin arvella, vaikka tiesin jo valmiiksi, että Chili on nopea oppimaan.

Ensimmäiseksi harjoittelimme tervehtimistä. Vaikka neljällä jalalla riemusta pomppiva koira on mielestäni ihana ilmestys, pieni maltti ei silti ole pahitteeksi. Tästä oli myös helppo aloittaa, sillä palkka on Chilille jo valmiiksi arvokas = ihmisen huomio. Muutama toisto ja Chili ymmärsi, millä sai haluamansa; halutessaan ihmisen huomion, Chilillä täytyi olla kaikki neljä jalkaa maassa. Häntä sai silti heilua. 😊

Käytännön syistä harjoittelimme seuraavaksi uloslähtöä. Tämä oli Chilille haastavampaa kuin tervehtiminen ja vaikka pylly pysyikin oven auetessa lattiassa, katse kuitenkin paljastaa sen, että Chilin ajatukset ovat jo lenkillä. Periaate oli sama kuin edellä: halutessaan ulos, Chilin täytyi pitää pylly penkissä. Jos peppu nousi, Chili menetti sen, mitä oli haluamassa (ulos pääseminen) ja ulko-ovi meni kiinni.

Edellä olevien harjoitusten perusteella arvelin, että emme pääsisi varsinaisessa vireenhallintatreenissä vielä ensimmäisellä kerralla kovin pitkälle. Olin valmistautunut käyttämään treeniin jonkin verran aikaa, mutta yllätyksekseni Chili oivalsi heti 'sheippaamalla', mistä oli kyse. Tein tämän harjoituksen ensin nameilla, joiden avulla nostin Chilin virettä. Kun sain Chilin kiinnostumaan herkuista, asetin ne Chilin ulottumattomiin. Heti, kun Chili osoitti rauhoittumisen/rauhoittamisen merkkejä, se sai palkkionsa. Vähitellen nostin kriteeriä. Alla olevassa kuvassa Chili jo rauhoittuu makuulle ja ummistaa silmiään odottaessaan palkkaansa. Eikä edes häntä ei heilunut, vaikka se ei kuvassa näykään. 😉

Ennen kotiinlähtöä kävimme vielä kaupungilla katsomassa, miten Chili siellä reagoi. Superparson ei tuottanut sielläkään pettymystä. Kiitos Sarille tämän ihanan koiran lainasta!