Mikä ihmeen LTV ja miten siihen pitäisi suhtautua?

Suomen Kennelliitto aloitti selkälausuntojen antamisen vuonna 2013. Tämän jälkeen virallisten selkäkuvien ottamisen jälkeen koiraomistajat ovat törmänneet erilaisiin lyhenteisiin LTV (välimuotoinen lanneristinikama), SP (spondyloosi), VA (korkkiruuvihäntärotujen nikamaepämuodostumat) ja IDD (kondrodystrofisten rotujen selkänikamien välilevyjen rappeutuminen ja välilevykalkkeumat).

Välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV) on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen nikamaepämuodostuma. Sen periytymismekanismia ei vielä tiedetä, mutta löydöksiä on ilmennyt monessa rodussa ja monen rodun kohdalla mietitäänkin, miten näihin löydöksiin pitäisi suhtautua. Lähteinä on käytetty Suomen kennelliiton julkaisua (kuvat), tutkimuksia, kirjallisuutta ja omia kokemuksiani LTV3-lausunnon saaneen 1 vuotiaan Hani-parsonin kanssa.​​
​

Normaali selkäranka

Koiran normaali lanneranka ja ristiluu, sivukuva (L = lannenikama, S = ristinikama). (Kuva, Suomen Kennelliitto)
​

Koiran selkäranka muodostuu kaula-, rinta- lanne-, ristiluu- ja häntänikamista. Normaalisti  kaulanikamia on 7 (C1-C7), rintanikamia 13 (T1-T13), lannenikamia 7 (L1-7) ja yhteen luutuneita ristiluunikamia 3 (S1-3). Lisäksi koiralla on 6-23, yleensä noin 20 häntänikamaa.

Selkänikamat poikkeavat toisistaan hieman sijaintinsa ja siihen liittyvän käytön perusteella. Nikamista on kuitenkin löydettävissä seuraavat yhtenäiset osat: oka- eli pystyhaarake, sivuille suuntautuvat poikkihaarakkeet ja nikaman runko. Nikaman sisällä on aukko ja peräkkäisten nikamien aukoista muodostuu selkäydinkanava selkäydintä ja muuta hermotusta varten. Oka- ja poikkihaarakkeet toimivat lihasten kiinnittymiskohtina. Lannenikamissa ne ovat lähes yhtäpitkiä.

Ristiluu on suoliluiden (lantio) välissä oleva kiilamainen, kolmesta ristinikamasta muodostunut, yhteenluutunut kokonaisuus. Ristiluun selkäpuolella on okahaarakkeista yhteenluutunut  ristiluun keskiharjanne ja se niveltyy suoliluihin (LS).

Lannenikaman kaavakuva, poikkileikkaus. A) okahaarake, B) poikkihaarake, C) selkäydinkanava, D) nikaman runko

Normaali ristiluu. A) Kolmen ristinikaman yhteenluutunut keskiharjanne näkyy röntgen kuvassa yhtenäisenä valkeana viivana, B) ns. SI-nivel eli ristiluun ja suoliluun (lantio) nivelpinta, C) ns. LS-väli eli seitsemännen lannenikaman ja ensimmäisen ristinikaman välinen nivelpinta. (Kuva Suomen kennelliitto)
​

Välimuotoinen lanneristinikama eli
​Lumbosacral transitional vertebra

Välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV) on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen nikamaepämuodostuma. Sen esiintyvyys vaihtelee roduttain, mutta periytymismekanismia ei kuitenkaan vielä tiedetä. ​Toistaiseksi ainakin saksanpaimenkoirilla on tehty tutkimusta LTV-muutosten yhteydestä selkävaivoihin. Lisäksi Hannes Lohen tutkimusryhmä tutkii genetiikkaa LTV-muutosten taustalla

​https://www.koirangeenit.fi/english/projects/ongoing-research-projects/bone-diseases/lumbosacral-transitional-vertebr/

Välimuotoinen lanneristinikama tarkoittaa nikamaa, jossa on sekä lanne- että ristinikaman piirteitä. Muutosten muodossa voi kuitenkin olla suuria vaihteluita. Välimuotoinen nikama voi olla viimeinen lannenikama (L7), jolloin puhutaan sakralisaatiosta tai ensimmäinen ristiluun nikama (S1), jolloin puhutaan lumbalisaatiosta. Muutos voi olla joko symmetrinen eli samanlainen oikealla ja vasemmalla puolella tai epäsymmetrinen, jolloin puolien välillä nähdään selvä ero. Lievimmissä tapauksissa ristiluun keskiharjanne ei ole yhtenäinen.
​
Muutokset lausutaan "virallisista" Kennelliiton hyväksymistä röntgen-kuvista, joko sivusta tai selällään otetuista kuvista. Osa muutoksista näkyy vain toisessa, osa molemmissa kuvissa. Lausunnon voi saada 12 kuukautta täyttänyt koira. Lausuntojen antaminen on aloitettu Suomessa 2013.

Kuva. Välimuotoisen lanneristinikaman arvostelussa käytettävä asteikko.
​

LTV1

Kuva. LTV1 on LTV-muutosten lievin muoto, jossa ristinikaman keskiharjanteessa on painauma. Tämä muutos ei nykytietämyksen valossa aiheuta oireita koirille.
​

LTV2

LTV2 on välimuotoisen lanne-ristinikaman symmetrinen muoto, jossa muutokset ovat vasemmalla ja oikealla puolella samanlaiset. Nikama voi muistuttaa enemmän lannenikamaa (ensimmäinen kuva) tai ristinikamaa (toinen kuva), jossa S1-S2 välissä on havaittavissa selvä rako. (Kuva Suomen Kennelliitto)

LTV3

LTV3 on välimuotoisen lanne-ristinikaman epäsymmetrinen muoto, jossa toinen puoli muistuttaa enemmän lannenikamaa ja toinen ristinikamaa. LTV3 voi olla yhteydessä synnynnäiseen vinolantioon tai toispuoleiseen lonkkanivelen kasvuhäiriöön. (Kuva Suomen Kennelliitto)
​

LTV4 -Lannenikamien lukumäärämuutokset

Joillain koirilla lannenikamien lukumäärä voi olla poikkeava, normaalin 7 lannenikaman sijaan näillä koirilla on 8 tai 6 lannenikamaa. Tämä on välimuotoisen lanne-ristinikaman rakenteellisesti vakavin muoto ja siinä nikama on mukautunut vieressä olevan nikaman muotoon. Ristiluun 1. nikama (S1) voi olla muodoltaan lannenikama, jolloin puhutaan lumbarisaatiosta tai 7. lannenikama (L7) voi olla muodoltaan ristinikama, jolloin puhutaan sakralisaatiosta. 

Toisin kuin yleisimmin ajatellaan LTV4 koirilla ei siis ole enemmän tai vähemmän nikamia vaan välimuotoinen nikama on muuntunut "naapurinsa" muodon muuntuen joko lannenikamaksi tai ristinikamaksi.
​

Välimuotoisen lanneristinikaman merkitys

LTV muutokset eivät tämän hetkisen tiedon mukaan suoranaisesti aiheuta oireita, mutta ne voivat altistaa mm. varhaiselle lanne-ristiluuliitoksen alueen rappeutumismuutoksille, hermojuurten puristuksesta aiheutuville kipu- ja halvaustiloille (cauda equina) tai muutokset voivat johtaa toispuoleiseen lonkkanivelen kasvuhäiriöön (LTV3).

Oireilevat koirat voivat kärsiä takaselän kivuista ja takajalkojen ontumisesta, jolloin autoon hyppääminen ja portaiden ylöspäin kulkeminen saattaa aiheuttaa kipua. Näillä koirilla voi esiintyä myös muita neurologisia oireita, kuten takajalkojen halvausoireita. Vaikeimmissa tapauksissa koirilla voi olla virtsan- ja ulosteenpidätysongelmia. 

Hoitona LTV-muutoksissa käytetään lepoa ja kipulääkkeitä. Vakavimmissa tapauksissa leikkaushoitoa. Kotikoirina muutoksista kärsivät koirat pärjäävät usein melko hyvin, mutta ennuste paluusta harrastus- tai työkoiraksi on epävarma. 

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta suosittelee, että oireilevat koirat jätetään pois jalostuksesta, sillä muutos on perinnöllinen. Oireettomia LTV-koiria voidaan käyttää jalostukseen, mutta ne tulisi yhdistää LTV0 lausunnon saaneeseen yksilöön. Tällaisten yhdistelmien jälkeläiset suositellaan kuvattavaksi, jotta muutosten periytymisestä ja merkityksestä saadaan lisätietoa.

Kuka mittaa sitä, mitkä koirista ovat oireettomia ja mikä lasketaan oireeksi? Tällä hetkellä arvio perustuu omistajan näkemykseen. Koirat ovat kuitenkin mestareita peittämään kipua ja kompensoimaan liikettä, joten oireilua voi olla vaikea huomata tai se tulee seliteltyä itselleen muilla syillä. Hierontatilanteessa monilla LTV-koirilla (pl. LTV1) on havaittavissa lihaskireyksiä, jotka saattaisivat hyvinkin selittyä näillä nikamamuutoksilla. Toisaalta osa LTV-koirista on saattanut kilpailla esim. agilityssa melko oireettomana jopa eläkeikään asti. 

Todellisuudessa muutosten muodossa ja oireilussa voi olla suuriakin eroavaisuuksia jopa saman arvosteluasteikon sisällä.

Kuka mittaa sitä, mitkä koirista ovat oireettomia ja mikä lasketaan oireeksi?

Hierontatilanteessa monilla LTV-koirilla (pl. LTV1) on havaittavissa lihaskireyksiä, jotka saattaisivat hyvinkin selittyä näillä nikamamuutoksilla.

Luota siihen, mitä koirasi yrittää kertoa sinulle

Nyt 1v2 kk vanhan parsonini Hani oireili jo pikku-pennusta asti, joten sikäli yksi-vuotiaana saatu LTV3-löydös ei tullut minulle suurena yllätyksenä vaan osasin pelätä sitä jo pikku-pentu ajoista alkaen. Silti minäkin mielessäni yritin selitellä vähitellen tulleita oireita kaikenlaisilla syillä, vaikka näin jälkikäteen lueteltuna pieniä oireita on kuitenkin aika paljon. Harva arvaisi tänä päivänäkään Hanin kärsivän kivuista, sillä niin iloinen, ihastuttava ja rakastettava luonne hän on.

Hanilla on pentuajasta alkaen ollut seuraavia oireita:
- liikkuu helposti vinossa 8 vkoisesta alkaen
- pennuksi erikoisen jäykkä
​- askellajien osaamattomuus, ravia opeteltu pumppereilla 7 kk iässä
- ongelmia pissaamisen kanssa (sisälle pissaaminen & panttaaminen)
- pissaaminen vasen takajalka ylhäällä
- hepuleiden häviäminen
- vetäminen ylämäessä, paine/kipu pois takaosalta
- portaiden loikkiminen, paine/kipu pois takaosalta
- kausittain runsasta venyttelyä/ venyttelemättömyyttä
- leikkiinkutsu-asentoon jääminen, paine/kipu pois takaosalta
- vasemman takajalan pompauttelu
- hoidettassa hermokipureaktiota
- impulssiivisuus?

Pahenemisvaiheessa, 11kk iässä:
- vasemman takajalan käyttämättömyys
- agressiivisuus perheen vanhimmalle koiralle
- kenkien syöminen yksinollessa

Kuva. Hani-parsonin selkäkuva, sivukuva. Viimeisen lannenikaman ja ristiluun välinen liitos (LS) on melko kapea, viimeinen lannenikama lyhyehkö.

Kuva. Viimeinen lannenikama (oranssien täplien alla) epäsymmetrinen, Ei normaaleja lannenikamalle tyypillisiä poikkihaarakkeita. 
​

​En ole radiologian ammattilainen ja seuraavassa osassa on paljon spekulaatiota, johon voisin saada lisätietoa magneetti-/ct-kuvista. Ylemmästä kuvasta päässee kuitenkin jo vähän käsiksi Hanin oireisiin. Viimeinen lannenikama "ennen oranssia viivaa" yrittää "leikkiä" ristinikamaa, on mahdollisesti pyrkinyt luutumaan siihen, josta seurauksena kapeahko nikamaväli. Tämä saattaa aiheuttaa hermoihin painetta selkäydinkanavassa, joka taas saattaa aiheuttaa neurologisia oireita, kuten takaselän kipuja, takajalkojen ontumista ja vaikeutta kulkea portaissa ylös päin. Hermopaineesta voi seurata myös varhaista lanne-ristiluuliitoksen alueen rappeutumista, luupiikkien/sillottumien/spondyloosin syntymistä selkään tai kompensatorista nivelrikkoa. 

​Alemmassa kuvassa oranssien pisteiden alla on tuo sama viimeinen lannenikama. Sen pitäisi olla ylläolevien nikamien kaltainen. Siitä ei kuitenkaan lähde lannenikamille tyypillisiä poikkihaarakkeita, kuten edellisestä nikamasta L6. Hanilla normaalien poikkihaarakkeiden tilalla on kuvassa suoraan sivulle osoittavat ristiluun muotoa matkivat tyngät, jotka ovat lievästi epäsymmetriset.
​

​Toivottavasti sait tästä kirjoituksesta apua ja ajatuksia, jos mietit, mikä vaikutus LTV-lausunnolla on koiraasi/kasvatustyöhösi. Tärkein viestini on, että luota siihen, mitä koirasi yrittää kertoa sinulle. Ulkopuolisen arvion pyytäminen ja virallisten selkäkuvien ottaminen on myös erittäin suotavaa. Toivottavasti saamme jatkossa enemmän tietoa siitä, miten LTV-muutokset periytyvät. Nautitaan jokaisesta hetkestä koiriemme kanssa!